Minulla on menossa hieman surullinen vaihe elämässäni ja silloin tulee huomanneeksi - ellei peräti etsineeksi - lohduttavia sanoja.

Hanna Ekolan "Valoa ja voimaa" on teos täynnä löhdun sanoja, tässä yksi kirjasta poimittu runo.


"En pyydä voimaa

koko matkalle.

Pyydän vain tukea siihen,

että pysyisin pystyssä

seuraavan askeleen.

 

En pyydä valoa

taivaan täydeltä.

Pyydän vain nähdä valon kajon,

joka näyttää suuntaa pimeässä."


Tämän teoksen runoja bongasin blogista "Enkelin silmin" (blogi on täynnä toinen toistaan kauniinpia runoja ja ajatelmia) ja sen innoittamana etsin lisää runoja.

 

1648986sps8y5r8ke.gif