Olemme tehneet keittiössä hieman pintaremonttia ja yleensähän siinä käy niin, että kun jotain muuttaa, mikään vanha ei enää sovi. Niin kävi meilläkin.
Kello piti vaihtaa. Olin joskus kauan sitten nähnyt jossakin tällaisen lusikka-haarukkakellon ja ihastuin siihen, mutten sitä silloin tarvinnut, enkä tietenkään ostanut. Mutten ole saanut kelloa pois mielestäni ja nyt tuli oiva tilaisuus hankkia se. Vaan eipä niitä mistään enää löytynyt! Löysin kyllä melkein vastaavia, mutta toisessa oli puiset lusikat ja haarukat ja toisessa valkoiset muoviset ja sehän ei minulle sopinut.
Kun ei haavekelloa kerran löytynyt ehdimme ostaa jo toisen. Sitten ukko-kulta keksi, että mennään katsomaan jonnekin hänen bongaamaansa uuteen liikkeeseen, siellä kuulemma oli jos jonkinlaista kelloa. Ja sieltä se löytyi! Itseasiassa kolme mallia vain pienin eroavaisuuksin. Minä sitten halusin JUURI TÄMÄN kellon, jota oli ainoastaan yksi, esillä oleva kappale. Se me saatiin ja onnellisena laitoimme paikalleen. Seuraavana aamuna ukko-kulta havaitsi, että kello käy ihan omiaan, eikä mitään säätöruuveja näy missään. Kelloahan ei voi palauttaa, koska niitä oli vain tämä yksi kappale, joten pitänee ostaa uusi koneisto - mutta kellosta en luovu!
Sitten pikkutavaroille piti saada jokin siisti säilytyspaikka. Jälleen kerran olin aikaisemmin bongannut valkoiset, matalat laatikot joitten kyljessä luki: tilpehöörit. Mutta kuten minulle yleensä tapahtuu, niitä ei enää ollut missään!
Jouduimme sitten tyytymään toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon, eli näihin pömpeleihin.
Jos minä jotakin rakastan sisustuksessa, niin se on kirjaimet ja valot.
Jonkinlaista tekstiä olin suunnitellut keittiön oven päälle ja löysinkin netistä vaikka minkälaisia, mutta en halunnut odottaa! Niinpä suuntasin sisustusliikkeeseen! Kirjaimia ja tarroja oli vaikka kuinka, vaan en millään meinannut löytää mitään tekstiä. Kun sitten löysin, vaihtoehtoja ei paljon ollut, siksi ylläoleva teksti, joka on kyllä ihan hyvä.
Sitten aloin sitä liistraamaan - ja voi pojat, että siinä oli hommaa! Teksti onneton tarttui ihan vallan väkisin paperin väärälle puolelle! Kerran jos toisenkin jouduin sitä silittelemään ja tahkoamaan, mutta onnistuin lopulta ja nyt olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen kaikenkaikkiaan!
Loppu hyvin kaikki hyvin!